Teija lähti miehensä kanssa lomareissulle, ja Viola pikkuinen tuli meille hoitoon. Ensimmäisen yön jälkeen tyttö oli kuin ei olisi poissa ollutkaan, kaikki vanhat kujeet nousivat esille. Neiti näytti jälleen kyntensä metsäkoirana ja lähti riistan hajun perään. Kymmenkunta minuuttia kesti ja hän palasi onnellisena kieli roikkuen ja silmät säteillen. Ainakin irtoaa hakuun
Olin ilmoittanut sekä Freyan että Violan mejä-kokeisiin Marttilaan. Kaksi koiraa ja yksi jäljentekijä olivat hieman hankala yhtälö, mutta onneksi Lissun emäntä Tina Teinilä lupautui avuksi ja saimme jäljet tehtyä.
8.7. mejä-koetulokset Marttilassa:
Viola: tuomarina Juhani Heikniemi, AVO2, 38 pistettä. Hieno tulos, mutta jäljen ylittäessä polkua, polku vaan vei mukanaan ja Viola jouduttiin palauttamaan jäljelle.
Freya: tuomarina Kari Kielo, VOI1, 44 pistettä. Tosi hyvin, kokeen parhaalle hävisimme vain yhdellä pisteellä. Makuiden merkkaukset menevät vähän huolimattomasti, niitä pitäisi jotenkin treenata. Uskaltaisiko haaveilla JVA:n tittelistä?
Freya sai myös Lusky Nana´s Kennelin lahjoittaman kiertopalkinnon vuodeksi haltuunsa.
16.7. kävimme eläinlääkärillä ottamassa Leevi-kissalle rokotukset ja Freyalta verinäytteen Hannes Lohen pankkiin. Tarkoituksena on selvittää Freyan haplotyypit DLA-testauksessa Genoscoperilla.
Olen elvyttämässä haavettani Freyan pennuista ja tämäkin tieto on askel eteenpäin.
27. – 29.7. heinäkuun viimeisenä viikonloppuna meillä oli pieniä vieraita yökylässä. Vili ja Mila tulivat Mamin luokse, kun vanhempansa menivät Turkuun kohteena DBTL. Metsästettiin lohikäärmeitä ja Vili opetti ninjataitoja. Sumutinpullo oli myös mielenkiintoinen lelu. Kaikki olimme enemmän tai vähemmän märkiä.
