Heinäkuu


 
18.7.2013 Iitan veli Benson Hangosta tuli kyläilemään, ja Lillankin saapui perheineen. Tytöt tietysti leikkivät keskenään, kun ovat niin toisiinsa tottuneet, mutta Bensonkin pääsi mukavasti leikkeihin mukaan. Pojasta on jo kasvanut komea ”teinipoika”.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

24.7.2013 Match-show Mynämäen urheilukeskuksessa. Iitan ensimmäinen mätsäri. Emme päässeet menestystä juhlimaan, vaan olimme sinisten pentujen 5/5. Neljä palkittiin ja meidät käteltiin ulos. Ilmeisesti liiasta riehumisesta aiheutunut lievä ontuminen oli syynä. Ontumista kesti n. viikon verran ja se parani itsestään.

Kesäkuu


9.6.2013 Järjestimme Turun seudulta ja muualtakin tuleville kooikereille tapaamisen Aarlahden rantasaunalla. Tämä oli jo kolmas kerta tässä paikassa, aikaisemmin olemme olleet syksyllä. Koiria omistajineen oli paljon, tätä kirjoittaessani tarkempi määrä ei ole enää muistissa. Kevään pennut olivat hyvin edustettuna, ja painikavereita löytyi kaikille. Aika meni syöden, kahvitellen, seurustellen ja yhteislenkillä. Keskustelunaiheista ei varmaankaan tullut pulaa. Kevään Roosnell- pennuista mukana olivat Ilo, Iita ja Lillan.

Kuvassa Ilo ja Iita



17.6.2013 Roosan kuulumiset
Roosa oli ollut jo muutaman päivän ajan vaisu ja yskäinen, eikä oma itsensä lainkaan. Vein hänet eläinlääkärille, jossa todettiin keuhkotulehdus ja kuumetta. Hoidoksi tuli kolmen viikon antibioottikuuri.

29.6.2013 Jälkitalkoot
Aamulla lähdin kohti Marttilaa, jossa teimme seuraavan päivän koejäljet. Jälkiparinani oli Anu, minulle ennestään tuttu spanielikerhon hallituksesta ym. jutuista. Jäljenteko meni leppoisasti toisella jäljellä ollutta ampiaispesää lukuun ottamatta. Sain ampiaisparven perääni, onneksi sain vain pari pistosta käteeni, enkä ole hyönteisten pistolle allerginen.

 

30.6.2013 Mejä-kokeissa
Freyan jälki, tuomarina Mari Mamia:
”Koiralle osoitetaan alkumakaus, jonka koira nuuhkii. Alkukrepitys ohjataan taluttaen, mutta koira etenee erittäin arasti, alkukreppien jälkeen koira ei maanittelusta ja kehoitteluista huolimatta suostu etenemään itsenäisesti ja ohjaaja keskeyttää kokeen. Ikävä tapahtuma jäljestystilanteessa on aiheuttanut koiralle pelon jäljestystä kohtaan”.  VOI-
Jäljentekijöiden työpanos meni hukkaan, kun koirarouva ei edes lähtenyt jäljelle. Jälkivalion arvo saattaa jäädä haaveeksi Freyan kohdalla. Viola teki hyvän tuloksen ensimmäisellä VOI-luokan jäljellään, VOI2 pisteillä 34. Hyvä alku, Viola.


 

29.5.2013 Agilityä


Vantolla jälleen pentujen painia ja isompien treenejä. Freyan kanssa meni paljon paremmin kuin viime viikolla.

27.5.2013 Uimakoulua


Jatkoimme merkkiäänillä, opettelimme seuraamisen alkeita sekä lisää signaaleista. Aktivointina oli silakan kalastus vadista. Vähän Iita sitä haisteli, mutta ei ollut siitä sen enempää kiinnostunut.

26.5.2013 Mejää


Illalla sain jälleen hyviä uutisia: Viola oli saanut mejä-kokeissa Virttaalla toisen AVO-1 tuloksensa, 44 pisteellä. Viola oli myös AVO-luokan paras koira, ainoalla ykköstuloksella. Vähänkö olimme ylpeitä tytöstä, huikea viikko.

24.5.2013 Rokotuksia


Pidin vapaapäivän ja pakkasin koko lauman autoon. Ajoimme ensin Kalannin Univetiin. Iita sai ensimmäisen ohjelman mukaisen rokotuksensa ja annoin lääkärin kopeloida Freyaa, mahdollisten kipupaikkojen löytämiseksi. Mitään ei kuitenkaan löytynyt, kaikki ok. Roosa sai myös rokotukset, koska ne  olivat juuri menneet vanhaksi. Kalannista menimme Laitilaan ja sieltä vielä äitini luokse Köyliöön.

22.5.2013 Agilityä


Iita oli jälleen mukana ja piti Lillanin kanssa hauskaa. Freyalla oli vaihteeksi huono päivänsä. Treeni oli takkuamista ja taivaskin yritti ripotella vettä niskaan.

21.5.2013 Pentukurssi


Aloitimme Iitan kanssa koiralähtöisen pentukurssin Mynämäellä. Saimme tietoa rauhoittavista signaaleista ja harjoittelimme merkkiääntä ja oikea-aikaista palkitsemista. Aktivointina oli puuhalaatikko: matala pahvilaatikko, jossa sanomalehtipallojen joukossa nameja. Laatikko kiinnostikin pitkän aikaa, kun välillä lisäsin siihen nameja. Namien etsintä myös helpottaa tutustumista uuteen paikkaan tai asiaan.

20.5.2013 Silmätarkastus


Saimme hyviä uutisia Koira-Kissaklinikalta: Violalla ei ole mitään kaihiin viittaavaa. Silmässä on todennäköistesti  jokin sikiöaikaisesta verisuonesta jäänyt pigmenttipilkku.

18.5.2013 Näyttely


Viola oli Mynämäen kaikkien rotujen näyttelyssä rotunsa paras, saaden ainoana SA:n. Tuomarina oli Irina Poletaeva.

15.5.2013 Agilitytreeniä

Aloitimme jälleen keskiviikkoillan treenit, toukokuulta heinäkuun alkuun. Iita oli mukana ja leikki Lillanin kanssa kentän laidalla isompien treenaillessa

7.5.2013 Spanielikerhon epikset


Pentujen lähdön jälkeen suunniteltiin Lounais-Suomen Spanielikerhon epävirallisia agilitykisoja.

En itse kisannut, mutta puuhaa riitti erinäisten järjestelyhommelien kanssa.

26.4.2013 Muutto


Tänään pennut muuttivat uusiin koteihinsa. Ensin tuli Bensonin tuleva perhe Hangosta. Paperitöiden, kahvittelun ja viime hetken neuvojen jälkeen toivottelin haikein mielin pojalle hyvää kotimatkaa. Seuraavana oli vuorossa Ilo, joka muutti Vantaalle. Samat kuviot kävimme läpi heidänkin kanssaan. Viimeisenä tulivat Teija ja Reijo, jotka hakivat Lillanin kotiin. Iita ja Lillan löysivät tiensä multakasaan ja voi sitä riemua! Hauskanpidon jälkeen oli sitten mentävä pesulle, ja se ei ollut enää yhtä mukavaa.

24.4.2013 Agilitytreeneissä


Olimme Freyan kanssa ensimmäistä kertaa agilitytreeneissä Freyan pentu- ja oman sairaslomani jälkeen. Otin pennut mukaan ja ne viettivät aikaa tyynen rauhallisina auton takaosassa sillä aikaa kun emo treenasi. Freyalla meni ihan hyvin, itsellä huomasin radan suorittamisen jälkeen, että lomailtu ollaan.

22.4.2013 Pentutarkastus


Kun vein pennut 6-viikkoisina sirutettavaksi, porukka mahtui vielä kahteen kuljetusboxiin. Nyt kun vein pennut eläinlääkärin tarkastettavaksi ne olivat jo kasvaneet niin paljon, että matkustivat häkissä. Kaikki käyttäytyivät oikein mallikelpoisesti, auton takaosassa oli ihan hiljaista.

Eläinlääkäri Sanna Hakala Kalannin Univetistä tarkasti pennut ja samalla ne saivat penikkatautirokotukset. Eläinlääkärissäkin kaikki olivat reippaita lapsukaisia.

18.4.2013 Pentutestaus


Marianne ja Pentti tulivat pentuja katsomaan ja samalla Marianne testasi pentuja. Teimme testin talvipuutarhan ”toimistossa”, koska pennut eivät ole siellä käyneet. Lillan ja Ilo olivat melko arkoja, Benson ja Iita taas rohkeampia. Evästyksenä oli kaikille paljon sosiaalistamista.

17.4.2013 sorkkaa ja siipeä

Aamulla kävin erikseen jokaisen pennun kanssa metsässä samalla kun isot koirat ulkoilivat. Reippaita olivat kaikki, vain Lillania jännitti sen verran, että välillä piti nostaa syliin. Iltapäivällä Löysin Iitan niskasta punkin, Yök. Enpä olisi uskonut vielä punkkeja löytyvän, kun metsässä on vielä paljon lunta ja lumettomia ovat vasta aurinkoisimmat paikat.
 
Esittelin pennuille sulatetun peuran sorkan ja riistalinnun siiven. Porukka oli aivan innoissaan. Kaikista innokkain oli Lillan. Hän halusi omia sekä sorkan että siiven itselleen.
 
 



14.4.2013 Puuhailukuvia

 
Lisäilin muutamia eilen ottamiani kuvia. Pojat ovat selkeästi linssiluteita, kun useimmissa kuvissa on joko Puntti tai Possu. Touhua riittää tällä porukalla. Käymme päivittäin "ulkoilemassa" meidän talvipuutarhassa. Siellä on tilaa juosta ja touhuta.
 
Toimintaa 
 

                                                                   Puntti-poika


 
Possu siivoaa

 
Puutarhuri Possu

 
Lillan luvattomissa puuhissa

 
Poikien punnitus

 
Väsyneitä


Iita ja emon häntä

13.4.2013 kuulumisia

Päivitykset laahaavat taas pahan kerran jäljessä. Aika on mennyt enimmäkseen sairastellessa: ennen pääsiäistä iski joku flunssapöpö, mikä vei voimat ja ruokahalun. Pääsiäisen jälkeen se oli muuttunut keuhkokuumeeksi: edessä muutaman päivän sairaalareissu ja sen jälkeen vahvojen antibioottien kanssa kotiin.
Pennut on saatu hoidettua, vaikkakin puolikuntoisena. Sairaalareissuni aikana mies hoiti koirat, vaikka oli kipeä itsekin. Tämä opetti tulevaisuuden varalle, että pitää olla varasuunnitelman varasuunnitelma, jos molemmat sairastutaan yhtä aikaa.
Pennut ovatkin kasvaneet kovasti: painot 2,5 kilosta vähän yli kolmeen kiloon, talousvaaka ei ole enää kovin toimiva näiden punnituksessa. Naskalihampaat tarttuvat ihan mihin vaan ja tämä porukka tuntuu olevan erityisen kiinnostunut johdoista, joten sähköpiuhat pois pentujen ulottuvilta.
Pissapaperit saavat kovaa kyytiä, sopivan kevyet matot siirretään parempaan paikkaan jne.
Porukka nukkuu yleensä makuuhuoneessa portin takana, ja kun se herää ja portti avataan, niin koko lauma syöksyy kuin hunnit vauhdilla keittiöön, intoa täynnä.
Nyt on edessä vieroitus. Freya on niin kiltti ja tunnollinen emo, että minun on autettava vieroituksessa, itse hän ei saa pennuille sanotuksi, että nyt pois tissiltä. Roosalle leikkauksen jälkeen hankkimani trikoinen haavansuojahaalari on tässä kohtaa osoittautunut toimivaksi. Se on niin umpinainen, että kätkee kaikki nisät.
Lapsukaisten kuvaaminen vanhalla pikkukamerallani on hieman hankalaa, ja enimmäkseen onnistuvat vain kuvat, joissa nukutaan.
Pennut sirutettiin 11.4. ja rekisteröinti Kennelliitossa on valmis, joten pentue näkyy varmaan ensiviikolla jalostustietojärjestelmässä.

Rekisteriin tulevat nimet:
Possu  Roosnell Calycanthus
Puntti  Roosnell Chimonanthus
Lillan  Roosnell Camassia
Iita      Roosnell Carlina

Tälläkin kertaa nimet löytyivät kasvien maailmasta. Hyppäsin kuitenkin B-kirjaimen yli, kun C:llä alkavista löytyi kivamman kuuloisia nimiä.

24.3.2013 kolme viikkoa

Taas on kasvettu ja kehitytty ja opittu uusia asioita. Jauheliha-kermaviiliseos uppoaa suihin alta aikayksikön. Tänään tarjosin liotettuja pentunappuloita ja jauhelihan kanssa. Menestys ei ollut ihan yhtä hyvä. Puntti söi kaiken, Iita melkein kaiken, Lillan vähän ja Possu meni suoraan tissibaariin.
Pienet naskalihampaat löytyvät jo joka suusta.
Viikko sitten vaihdoin pentulaatikon aitaukseen, ja viikon porukka pysyikin sen sisällä. Nyt ne pääsevät jo aitauksestakin pois, osasipa joku jo mennä sisäänkin.



Jalat alkavat kantaa päivä päivältä paremmin ja painimista, murinaa ja haukuntaa on kuultavissa.
Sanomalehtiä kuluu ihan kiitettävästi pissa- ja kakkasavotassa.

Lillan kiipeää syliin



Linssilude Possu
 


Laitoin aitaukseen kantoboxin, että tottuvat siihen.
Possu viihtyy hyvin "possunpunaisessa" boxissa.
 
                                                        
Iita ja äiti
                                                                      
 
Lillan ja Puntti


 
Tosi hurjaa vauhtia ovat kasvaneet: painoa oli eilen Puntilla 1,9 kg, Possulla ja Iitalla 1,7 kg ja Lillanilla 1,5 kg.  Luonteistakin alkaa pikkuisen saada aavistusta: Lillan on sylissä viihtyvä prinsessa, Iita ja Puntti tutkimusmatkailijoita, jotka ovat ensimmäisinä nuuskimassa uusia paikkoja. Possu on vähän laiskanpulskea ja mukavuudenhaluinen.

17.3.2013

 


Pojat ovat varsinaisia linssiluteita. Aina kun olen kuvannut pentuja ja laitan kuvat koneelle, niin    90% kuvissa on joko Puntti tai Possu.  
Perjantaina Iita oli tullut pois pentulaatikosta, eilen sieltä tulivat jo muutkin. Heräsin yöllä vikinään ja kun katsoin alas, niin Lillan oli lattialla menossa sängyn alle. Pitää vaihtaa pentulaatikko aitaukseen, joka toivotavasti pitää porukan tallesssa taas vähän kauemmin.
 
 
 
Porukka keksi eilen, että sisarusten kanssa voi leikkiä. Painiotteita harjoitellaan jo, mutta väsy iskee aika nopeasti. Tänään maisteltiin jauhelihaa ja kaikille kelpasi. Puntti törmäsi jauhelihakuppiin, ja tiesi heti mitä pitää tehdä. Kuppi olisi varmaan tyhjentynyt tuotapikaa, mutta otin sen pois, ettei tule vatsa kipeäksi tottumatta.
 
 

Roosa on osallistunut pentujen hoivaamiseen tarkkailemalla ja välillä vähän nuolaisemalla. Tässä hän valvoo Iitan ensimmäisiä kävelyaskeleita.

               

13.3.2013

Äkkiä se aika menee. Lapset ovat huomenna jo kahden viikon ikäisiä. Kaikilla on jo kauniit siniset silmät avoinna. Lillan-tytteli painaa 950 grammaa, muilla paino on jo yli kilon. Liikkumista harjoitellaan horjuvin askelin vähän kerrallaan eteenpäin, paitsi Possulla on peruutusvaihde päällä.
Komein on Puntti-poika, joka on kasvanut nopeinta tahtia. Nimi "Haaveilija" on poistettu käytöstä epäsopivana.
Kävin poistattamassa Roosalta tikit leikkauksen jäljiltä ja otin Puntin mukaani näyttääkseni naarmuuntunutta hännänpäätä eläinlääkärille. Hännänpää on parantunut hyvin, ja siitä on tulossa ihan kelpo häntä. Automatkan poika otti lunkisti, makaili selällään kuljetusboksissa, karvaisessa pesässä. Reissu kesti n. 1,5 tuntia ja kotona emolla oli jo kova ikävä.
Illalla Teija, Reijo ja Viola kävivät katsomassa pentuja. Alustavasti suunnittelimme kumpi tytöistä menee Teijalle ja kumpi jää kotiin. Viola oli pennuista hieman järkyttynyt.
Kuviakin pitäisi taas ottaa, ehkä saan viikonloppuna aikaiseksi.

Maaliskuu 4.3. - 8.3.

7.3.2013
 
Pennuilla on kolme tehtävää: syöminen, nukkuminen ja kasvaminen. Kasvuvauhti on ollutkin huimaa
7.3. painot viikon ikäisinä: Iita 709 g, Lillan 630 g, Haaveilija 729 g ja Possu 733 g.
 


8.3.2013

                                                                   
Haaveilija ei ole enää nimensä veroinen, vaan toiminnan miehiä, keskittyen olennaiseen. Paino oli noussut jo 797 grammaan! Pentulaatikosta alkaa kuulua haukahduksia ja murinaa. Pojat ovat äänekkäimpiä, mutta kyllä tytöistäkin ääntä lähtee. Pentulaatikossa on jossain vaiheessa käynyt pieni vahinko ja pojan hännänpää on jäänyt johonkin puristuksiin ja vähän kärsinyt. Hain apteekista Cothivet-nimistä suihketta, mikä desinfioi ja maistuu/tuoksuu sen verran, että emä ei nuolisi hännänpäätä.
                               

 
En ole vielä pystynyt päätämään, kumpi tytöistä jää luoksemme, mutta varmaan sekin selviää viikkojen kuluessa. Iita vaikutaa rauhallisemmalta ja todennäköisesti hänestä kasvaa isompi kooltaan. Toisaalta Lillan vaikuttaa temperamenttiselta pakkaukselta ja on väritykseltään paljon äitinsä kaltainen. Kuvassa Iita.
     



Alla Possu ja Lillan

                                                                                     




Äidin onnea











.

Maaliskuu 2. - 3.3.2013



                                                                                                                                                       
 
Lämmitys, pulloruokinta ja Nutriplus ovat tuottaneet tulosta! Haaveilija-poika on oppinut käymään tissillä ja on paino lähdössä nousuun. Poika on jäntevä, punakka ja lämmin.
 
 
Nyt ei valita suurinta pudottajaa, suurimman nostajan tittelin saavat Possu ja Lillan, selkeästi  ahneimmat asiakkaat maitobaarissa. 3.3. iltapäivällä kumpikin oli saanut jo syntymäpäinonsa päälle yli 100 grammaa.

 
3.3.  lukemat: Haavelija 410 g, Possu 460 g, Iita 420 g, Lillan 383 g.

Maaliskuu 1.3.2013


Ensimmäiset kuvat vastasyntyneistä:
Vas. emän etujalan vieressä poika "haaveilija"  painoi syntyessään 325 grammaa
seuraavana tyttö, "Iita", syntymäpaino 330 grammaa
takajalan jälkeen samansuuntaisesti tyttö "Lillan" syntyessään 280 grammaa
ja poikittain poika "Possu" syntymäpaino 325 grammaa.



"Haaveilija" sai nimensä, kun oli leikkauksen jälkeen väsynyt eikä imeminenkään sujunut vaan piti turvautua tuttipulloon. (Iso) Iita oli pesueen suurin, Lillan taas pienin. Pomo eli Possu käyttää härskisti kyynärpäätaktiikkaa saadakseen maitobaarin parhaan paikan.



Haaveilijalla (kuvassa päällimmäisenä) oli homma ensin hakusessa. Poika oli narkoosin jäljiltä väsynyt ja hieman kylmissään eikä oikein jaksanut imeä. Lämmitin poikaa paitani sisällä ja otin vielä mikrossa lämmitetyn jyväpussin tehostamaan. Annoin tuttipullosta kahden tunnin välein Kareksen mamman pentuvelliä, RC:n maitovastiketta sekä kermaviili-hunajaseosta, (yhtä sorttia tietenkin kerralla). Nutriplus-geeliä annoin myös suoraan suuhun pienen nokareen.                  

Helmikuu

28.2.2013
Pennut syntyivät tänään klo 14.30 keisarinleikkauksella. Eilisen illan ja viime yön kestäneen pesänteon jälkeen synnytys ei vain ottanut käynnistyäkseen. Menimme Kalannin Univettiin tarkistuttamaan tilanteen, ja päädyimme leikkaukseen, koska pentujen syke oli normaalia alhaisempi.
Pentuja syntyi kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Tytöt painoivat 280 ja 330 g, pojat 320 ja 325 g. 
Kuvia tulee myöhemmin, nyt perhe saa levätä.
Roosalla on vaikeaa, haluaisi varmaan hoitaa pentuja myös.

27.2.2013
Levoton yö takana ja toinen varmaan edessä. Aamulla Freyan lämpö oli laskenut 36,7 asteeseen, joten vuorokauden sisällä pitäisi alkaa tapahtua.

23.2.2013
59 vrk takana, vatsanympärys 66 cm! Freya on rauhallinen edelleen, yöllä oli vähän levoton ja aamuyöstä kävi harjoittelemassa petaamista. Roosa on vallannut pentulaatikon omakseen ja päivystää siellä omistajan elkein. Pitää varmaan hankkia Roosalle samanlainen pienempi peti.


Vielä muutama päivä!
 

18.2.2013
Roosan tikit poistettiin eläinklinikalla ja samalla vein Freyan puntariin. Painoa oli kertynyt 14,8 kg! Vatsanympärys on aikamoinen myös. Eipä ihme, että olo alkaa vaikuttaa jo tukalalta.

17.2.2013
Viikonloppu meni tyttärenlasten kanssa mäkeä laskien, kimbleä pelaten ja legoilla leikkien. Olihan viimeiset ajat ennen penturumbaa vierailla heidän luonaan.
Koirat olivat kotona isännän hoivissa ja tänään oli jo kiire takaisin. Freyan vatsa tuntuu vuorokaudessa kasvaneen aikalailla! Olen useaan otteeseen yrittänyt ottaa vatsakuvia, mutta olen kamerani kanssa sen verran hidas, että Freya ehtii vaihtaa asentoa. Odotusta jäljellä vielä n. 10 päivää. Freya tykkää vielä leikkiäkin, mutta ei jaksa kovin pitkää aikaa.
Roosan leikkaushaavasta poistetaan huomenna tikit. Tyttö on toipunut hyvin muuten, mutta vähän rankkaa on ollut, kun muutamista tärkeistä rutiineista on pitänyt tilapäisesti luopua  (sängyssä nukkuminen, käpyleikit, vapaana juokseminen).

7.2.2013
Ilta ja yö menivät tokkurassa, mutta tänään aamulla maistui jo ruokakin. Syödä piti jo lääkityksenkin takia. Liotin kuivanappulat vedessä, mutta ne eivät kelvannet enää iltapäivällä, vaan Freyalle ja pennuille hankitut pentunappulat tekivät kauppansa. Pääasia, että ruoka maistuu.
Lääkityksenä on antibioottikuuri 10 päivää ja kipulääkitys 3-4 päivää. Kauluri kaulassa lamaannuttaa täysin, joten ostin klinikalta haavansuojaksi trikoopuvun. Se vaikuttikin hyvältä, mutta huomasin, että takajalkojen aukoista mahtuu pieni kuono ja kieli nuolemaan haavaa. Yöksi siis kauluri kaulaan ja tutkitaan, jos pukua pitää vähän tuunata.
Noin kuukauden kuluttua pitäisi poistattaa loput nisäkasvaimet, mitä ei nyt voitu poistaa. Onneksi se on pienempi operaatio. Tuolloin kotimme on sitten sairastupa ja synnytyslaitos.

6.2.2013
Lähdin jännittyneenä ja vähän pelokkaana viemään Roosaa Kalantiin lääkäriin. Tarkoituksena oli kuvata keuhkot kasvaimien varalta, ja sen jälkeen poistaa nisäkasvaimia leikkauksella sekä suorittaa sterilointi, mikäli siltä näyttää.
Kuvauksen tulos oli onneksi puhdas, ei löytynyt kasvaimia, ja se mitä ensimmäisellä lääkärikäynnillä epäiltiin kasvaimeksi, olikin nivustyrä. Operaatio käynnistettiin, ja lähdin kotiin pariksi tunniksi, ruokkimaan ja lenkittämään Freyan.
Viiden maissa lähdin ajamaan takaisin Kalantiin hakemaan pientä potilasta takaisin. Siellä hän makasi sairashäkissä, pyyhkeen alla lämpimässä. Lääketokkurasta huolimatta Roosa reagoi voimakkaasti minut nähdessään. Kannoin hänet autoon ja selvittelimme vielä hoito-ohjeet ja maksut.

Tammikuu

24.1.2013 Tänään sitten kävimme ultrassa Koira-Kissaklinikalla. Pentuja on tulossa, mutta ei montaa. Eläinlääkäri sanoi määrästä vain, että vähintään kaksi. Toivottavasti jostakin poimuista löytyy vielä pari lisää, mitkä nyt eivät näkyneet. Ruokinnan kanssa pitää alkaa olemaan tarkempi, ettei ruokita liikaa. Seuraavaksi odotamme helmi-maaliskuun vaihdetta ja pentujen syntymää.

22.1.2013
Jännitys kasvaa...
Vielä kaksi päivää niin tiedämme saadaanko keväällä pieniä tassuttajia.
Viime viikon keskiviikon agilitytreeneissä oli kaverina Roosa. Huomenna menemme jälleen.


8.1.2013
Freyan ja Orsonin ensimmäisestä tapaamisesta on huomenna kulunut kaksi viikkoa. En tiedä onko liian aikaista arvailla, mutta voisin pikkuhiljaa alkaa lyömään vetoa, että Freya olisi pieniin päin.
Ruokahalu on Rouvalla muutenkin hyvä, mutta nyt hänellä tuntuu olevan aina nälkä. Olen pikkuisen lisännyt päivittäistä nappula-annosta ja se vähän rauhoittaa.


1.1.2013
Hyvää Uutta Vuotta!